Botnia-palkinnon ehdokkaat 2025
Botnia-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat on nimetty
Yhdeksättä kertaa jaettavan Botnia-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat on nimetty.
Botnia-kirjallisuuspalkinnon raati sai tänä vuonna luettavakseen yli 90 teosta. Vaativan, mutta antoisan luku-urakan ja analyyttisen keskustelun päätteeksi raati nimesi palkintoehdokkaiksi kahdeksan loistavaa teosta, mikä on sääntöjen mukainen enimmäismäärä. Ehdokaslistalla on kolme romaania, joista yksi on esikoisromaani, kaksi tietokirjaa, lastenkirja, runoteos sekä runoesseekokoelma.
Botnia-raati kuvailee tämän vuoden kirjoja näin:
Tänä vuonna tarjolla oli erityisen paljon lyriikkaa ja viihdettä – romantiikkaa ja dekkareita – ja ajassa kiinni olevia teoksia. Keskustelussa korostui yhteinen näkemys tarjokkaiden korkeasta tasosta. Raadin mukaan ehdokaslistan kirjat henkivät Pohjois-Pohjanmaata, mutta avautuvat samalla maailmaan. Pohjoista katsotaan eri suunnista, läheltä ja kauempaa, ja se laajenee Suomesta myös globaaliksi pohjoiseksi. Temaattisesti korostuivat muisti ja muistaminen, miehenä olemisen moninaiset ja ei-perinteiset tavat sekä alueen ainutlaatuinen luonto. Teosten ajankohtaisuus nousi esiin aihepiiristä riippumatta.
Ehdokkaat ovat:
Päivi Alasalmi: Meren ja veren liitto, Gummerus (2024)
Ritva Kylli: Ruokaa reissussa - Suomen matkaruokahistoria kuivalihasta laivabuffettiin, Gaudeamus (2024)
Hanna Lantto: Bilbao, Tammi (2025)
Maria Matinmikko: SIIS NIIN, suuri ihmetys, Siltala & Parvs (2025)
Sanna Pelliccioni & Eppu Nuotio: Anteeksi, S&S (2025)
Jenni Räinä: Veden ajat - matka läpi muuttuneen maiseman, Like (2025)
Jere Vartiainen: Etäisyys, leikki, Aviador (2024)
Hannu Väisänen: Viisikko, Siltala (2024)
Teokset esitellään ja ehdokkaat kukitetaan lauantaina 11.10.2025 klo 13 Oulun Kirjamessujen Kaleva-lavalla Oulun Lyseon lukiossa (Kajaaninkatu 3, Oulu).
15 000 euron arvoinen Botnia on palkintona poikkeuksellinen: ehdolle voidaan hyväksyä mitä tahansa kirjallisuudenlajia edustava kaupallisen kustantamon julkaisema teos. Lisäksi kielirajausta ei ole – riittää, että tekijä asuu Pohjois-Pohjanmaalla tai on kotoisin sieltä.
Botnia-raadin jäsenet ovat:
kirjallisuudentutkija Hanna-Leena Määttä, Oulun yliopisto (puheenjohtaja)
kirjabloggaaja Simo Sahlman, Lukupino
kirjasomevaikuttaja Minna Kekkonen
informaatikko Anna Kippola, Raahen kaupunginkirjasto
kulttuuritoimittaja Eeva Kauppinen, Kaleva
dramaturgi Janne Rosenvall
kirjailija, luovan kirjoittamisen opettaja Taija Tuominen
Botnia-kirjallisuuspalkinnon perustaja on Oulun kirjailijaseura ry. Palkintosumma on 15 000 euroa. Palkintosumman lahjoittavat tänä vuonna Oulun kaupunki, sanomalehti Kaleva ja LähiTapiola Pohjoinen. Botnia-voittaja nimetään lauantaina 8.11.2025.
Lisätietoja palkinnosta antavat Oulun kirjailijaseura ry:n puheenjohtaja Antti Leikas, p. 040 5666 862 ja Botnia-raadin puheenjohtaja Hanna-Leena Määttä, p. 050 597 4524.
Raadin luonnehdinnat ehdokkaista
Päivi Alasalmi: Meren ja veren liitto (Gummerus)
Päivi Alasalmen historiallinen romaani Meren ja veren liitto on väkevä kuvaus monelle tuntemattomasta Hailuodon murhaperjantaista syyskuulta 1714 ja joukkosurmaa edeltäneistä ja seuranneista isovihan tapahtumista Pohjanmaalla. Teos on karmiva fyysinen kamppailu eloonjäämisestä. Se on tarkka ja henkeäsalpaava romaani hädästä ja pelosta, pakenemisesta ja pakoon pääsemisestä, kaiken menetyksestä. Se on kuvaus ihmisen sisäisestä palosta jäädä eloon ja siitä voimasta, joka pakottaa jatkamaan ja hakeutumaan turvaan, vaikka ympärillä kaikki tapetaan tai palaa poroksi, ja kaikki, mitä aiemmin on ajatellut kodikseen, tuhotaan.
Alasalmen sanat siitä, mitä sota tekee niille, joita pidetään siviileinä, uhreina – jopa pakollisena hintana vapaudesta – ovat nykyisessä maailmanajassa pysäyttäviä ja sieluun tarttuvia. Meren ja veren liitto tulee tässä ajassa lähelle, koskettaa ja ohjaa katsomaan paitsi menneisyyteen, myös tähän hetkeen ja tulevaan.
Ritva Kylli: Ruokaa reissussa (Gaudeamus)
Ritva Kyllin Ruokaa reissussa on mainio opus suomalaisen matkaruoan historiasta. Teos kertoo viihdyttävällä tavalla sekä omista eväistä että apetta tarjoilevista ruokapaikosta läpi Suomen maan ja ajan, mutta laajenee aihettaan paljon kattavammaksi kertomukseksi meistä matkalla ja maailmassa. Kylli on taitava historioitsija, joka liittää tutkimansa ilmiön saumattomasti ajan yhteiskuntaan ja kulttuuriin sekä eurooppalaiseen ja globaaliin kontekstiin. Armoitettu tarinankertoja kirjoittaa helposti luettavaa ja vetävää tekstiä, ja kirjan upea kuvitus tukee ja rytmittää lukukokemusta. Matkailun makumuistot kertovat yhteistä tarinaa, johon pääsee mukaan astumalla ulos ovesta, nousemalla kulkuvälineeseen ja avaamalla mielensä ja aistinsa uudelle ja erilaiselle.
Hanna Lantto: Bilbao (Tammi)
Hanna Lanton Bilbao on yhteiskunnallinen ja syvästi henkilökohtainen romaani. Itsemääräämisoikeudet ja rajat, niin yleiset kuin yksityiset. Espanjan sisällä on Baskimaan itsehallinto, jota koetellaan. Baskimaan pääkaupungissa Bilbaossa on kaupunkiin ja kieleen rakastunut suomalainen Elina, joka tasapainoilee kahden kulttuurin välillä ja joutuu toistuvasti seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Bilbao on väriä, puhetta, kiihkeyttä, juhlia, jännitystä, elämää. Suomi on tylsä, harmaa, siellä hän on aina liikaa. Alkujaan vaihto-oppilaaksi lähtenyt Elina palaa aina uudelleen kaupunkiin, vaikka rajat rikkoutuvat monella tasolla. Kaikista traagisinta on seksuaalinen hyväksikäyttö, mikä tapahtuu uudelleen ja uudelleen. Elina ei kuitenkaan suostu uhriksi.
Lantto kirjoittaa taitavasti todella tärkeästä teemasta. Bilbao on monitasoinen ja elämää sykkivä teos, jossa on mukana myös rakkaus tutkimusmaailmaan ja tieteeseen. Teos välittää tietoa Baskimaasta ja identiteetistä, siitä, kun ei halua eikä osaa lopettaa. Se tulee liki lukijaa ja koskettaa, saa ajattelemaan. Bilbao pistää hanttiin ja kyseenalaistaa.
Maria Matinmikko: SIIS NIIN, suuri ihmetys (Siltala & Parvs)
Maria Matinmikon teos saa ajattelemaan maailmaa niin laajasti, että ajatus tuntuu kulkevan pidemmälle kuin lukija itsekään voisi pelkin sanoin ilmaista. Se on kutsu kokonaisvaltaiseen ja elämykselliseen maailmaan, jossa venytetään yhteisiä sopimuksia vuorovaikutuksesta ja luodaan uusia yhteyksiä. Teksti polveilee kauniisti, luo mieleen omia kuvia ja yhtyy taas kirjan loistavaan kuvalliseen maailmaan piirrosten, maalausten ja valokuvien kautta. Kirjallisuuden ja kuvataiteen maailmat eivät asetu omiksi erillisiksi yksiköiksi, vaan aaltoilevat keskenään niin, että lukija voi aistia niiden läpitunkevan helmeilyn.
Runollinen ja kaunis teos säilyttää koko matkan ajan oman ehyen luonteensa ja Matinmikko jälleen kerran osoittaa todella välittävänsä lukijan sisäisestä maailmasta. Jokainen uusi sivu ottaa sisäänsä ja selittämisen sijaan kutsuu yhteiselle tutkimusmatkalle ihmettelemään maailmaa. Ihmetys onkin suuri ja on virkistävää kokea taiteen koko laajuus teoksessa, joka on itsessään esineenä taideteos.
Sanna Pelliccion ja Eppu Nuotio: Anteeksi (S&S)
”AN-TEEK-SI” on piirretty kirjan kanteen kahden ihmishahmon profiilikuvan väliin paksuilla suuraakkosilla ja tavuihin pilkottuna. Vain kahdeksan kirjainta, mutta niin vaikeat lausua ääneen. Kuvittaja Sanna Pelliccionin ja kirjailija Eppu Nuotion kuvakirja käsittelee eskarin arkeen sijoitettuna isoa aihetta: väärin tekemistä ja sovintoa. Kuvitus irrottelee perspektiivillä ja leikittelee samanaikaisilla tapahtumilla, ja Nuotion tekstin sisään avautuu monta mikrotarinaa, jotka kuvakirjan katselija saa itse parsia yhteen.
Pääosassa kulkee tunteiden ja tunneilmaisun herkkävarainen kuvaus ja kaari. Pahantekoa - näpistystä ja siitä seuraavaa ahdistavaa syyllisyyttä - keventävät pastellisävyt ja pehmeärajainen liidun jälki. Anteeksi on syvällisesti ajateltu ja tunnetaitoja kehittävä kuvakirja, jossa on myös lapsen mielen rajattomuutta. Siitä voi ammentaa myötäelävää elämänviisautta. Aikuiselle lukijalle tekijät avaavat kirjan saatesanoissa anteeksiannon ja erilaisuuden hyväksymisen tematiikkaa myös valtiolliseen ja maailmanpolitiikan, vähemmistöjen ja saamelaisten perspektiiviin saakka.
Jenni Räinä: Veden ajat (Like)
Jenni Räinän tietokirja Veden ajat lähtee liikkeelle henkilökohtaisesta, lähivesistä ja läheisistä. Veden kierron lailla sen rakenne haarautuu, limittyy ja kasvaa globaaleihin, jopa universaaleihin mittoihin. Muutos on jatkuvaa, ja siihen sopeutuminen on ihmisen osa, mutta kirja haastaa kysymään mitä suuntia ja muistoja menetämme sopeutuessamme. Teos nojaa perustansa luonnontieteeseen ja empiriaan, kokemukseen. Samalla se haarukoi kulttuuriperinnettä, filosofiaa ja mystiikkaa, niiden kantamaa toisenlaista tietoisuutta. Keskustelut kokijoiden ja asiantuntijoiden kanssa muodostavat orgaanisen osan kertojan kuljettamassa pohdinnassa. Maailman huokoinen ja paikoin ohut rakenne ei ole merkki pelkästä alttiudesta vaaroille, se on elämän edellytys, sekä filosofisessa että biologisessa mielessä. Kiehtova kokonaisuus tarjoaa tietoa meitä kaikkia koskevasta elementistä, mutta huolen lisäksi se herättelee toivoa siitä, että voisimme ymmärtää paremmin ympäristöä, jonka osia me kaikki olemme.
Jere Vartiainen: Etäisyys, leikki (Aviador)
eikä tämä riitä. tällainen elämä ei riitä enää.
Mitä on ulkopuolisuus ja erilaisuus? Miten elämälleen löytää merkityksen? Etäisyys, leikki on genrerajoja rikkova ja ylittävä runoteos. Satua, arkea, luetteloa, visuaalisuutta, kielileikittelyä, levottomuutta, äärimmäistä riipaisevuutta ja lisäksi vielä koomisuutta. Teos naurattaa, heittäytyy riehakkaaksi, saa lukijan tyrskimään, ja silti kaiken keskellä on yksinäisyys ja hankalat sosiaaliset tilanteet niin oman itsen kuin toisten ihmisten kanssa.
Jere Vartiaisen kokeilevien ja hallittujen runojen henkilöt tarkastelevat ja pohtivat muita sekä itseään. Heillä on taito etääntyä, katsoa ulkopuolisen silmin, mutta heiltä puuttuu kykyä kohdata, päästä irrallisuudesta. Etäisyys, leikki on briljantti ulkopuolisuuden kuvaus. Vartiainen taitaa runouden keinoin kuvata sen, mikä on juuri tässä ajassa ja yhteiskunnassa.
mutta joillekin maitojunille ei ole kiskoja
Hannu Väisänen: Viisikko (Siltala)
Viisikko on kuvaus ikääntyvästä sisarusparvesta – neljästä veljestä ja siskosta. Väisäsen omaelämäkerrallisuudesta kumpuavan Antero-sarjan seitsemännen osan tapahtumat sijoittuvat Ranskaan, jonne sisarukset kokoontuvat juhlimaan kertojan syntymäpäivää. Lämminhenkinen teos tavoittaa elämänkaaren vanhuuteen kallistuvia tunnelmia. Keskeiseksi nousevat muisti ja muistot. Ollaan nykyhetkessä, mutta kerronta liukuu toistuvasti muistelemaan menneitä. Sisko puolestaan liukuu muistisairauden tuomaan muistamattomuuteen.
Kerronta on visuaalista ja moniaistista, kieli tarkkaan harkittua, rikasta ja mestarillisen hienoa. Kertoja katsoo elämää iän tuomalla avarakatseisuudella, ja itseään ja sisaruksiaan myötätunnolla ja lempeydellä – mutta myös tilanteiden hullunkurisuudelle nauraen. Viisikko antaa arvon paitsi vanhuudelle, myös jokaiselle viisikon jäsenelle sellaisena kuin kukin on. Erityisen vaikuttava on kehitysvammaisen Sakarin elämä. Elämänmakuinen, syvällinen teos on helmi, joka koskettaa syvälle ja viipyilee mielessä pitkään.