Käännöskirjallisuuden edistämisen uudet työkalut -hanke

Yleistä

Käännöskirjallisuuden edistämisen uudet työkalut on Oulun kirjailijaseuran kehityshanke, johon on saatu EU:n Euroopan aluekehitysrahaston tukea ja Oulun kaupungin salkkurahaa. Hanke kestää vuoden 2025 huhtikuusta vuoden 2026 toukokuun loppuun ja sen projektipäällikkönä toimii kirjailija, FM Katri Rauanjoki. Projektin tarkoituksena on edesauttaa Pohjois-Pohjanmaan kirjailijoiden teosten kääntämistä luomalla uusia välineitä käännösten tarjoamiseen. Hankkeessa kartoitetaan kolmenlaisia tekstejä käännöskirjallisuuden tarjoamisen välineinä: 1) Tutkitaan kääntäjän ja laajan kielimallin (esim. ChatGPT) avulla tehtyjä käännöksiä useista eri kaunokirjallisista tekstilajeista ja tarkastellaan sekä niiden heikkouksia että mahdollisuuksia käännösnäytteiden laatimisessa. 2) Kokeillaan käännösnäytteiden muokkaamista lyhyiksi ”äänikirjanäytteiksi”, auditiivisiksi käännösnäytteiksi. 3) Tehdään muutamasta projektiin osallistuvasta kirjailijasta lyhyet englanninkieliset esittelypodcastit, jotka ovat osa myynninedistämispakettia.

Käännösnäytteet

Selvittämishankkeen kohteena ovat käännöskirjallisuuden myynnissä käytetyt lyhyehköt (20-40 sivun mittaiset) käännösnäytteet, eivät kokonaiset käsikirjoitukset. Laajojen kielimallien käyttö kaunokirjallisuuden kääntämisessä on tulenarka puheenaihe kustannusalalla, koska kysymys on kustannuksista. Kustantajan ja kääntäjän näkökulmasta laajojen kielimallien hyödyntäminen käännöksissä voisi olla kannattavaa ja siten suositeltavaa. Kirjailijan ja kääntäjän näkökulmasta huoli käännöksen laadusta ja kääntäjien työllisyyden heikkenemisestä on suuri. Tällä hetkellä laajat kielimallit kehittyvät nopeasti, mutta niiden käyttöä kääntämisessä estää sekä kielimallien käännöksen heikkous että niiden niin sanottu hallusinoiminen. On tärkeää tutkia edes suppeasti eri kaunokirjallisuuden tekstilajien kautta, mitä asioita kielimallit osaavat ja missä ne eivät pääse tarpeelliselle tasolle.

Otamme mukaan useita tekstilajeja, jotta kielimallien piirteet tulisivat laajemmin esille. Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus, jossa otos jää väistämättä pieneksi. Tarkoituksena on kuitenkin tarkastella edes muutaman esimerkin keinoin, onko laajojen kielimallien käyttö kaunokirjallisuudessa järkevä ja tehokkuutta lisäävä asia, auttaako se kääntäjää työssään – vai tuottaako se enemmän työtä henkilölle, jonka vastuulla on taiteellisesti tarkka käännös alkuperäistekstistä. 

Käännösesimerkkien tekstilajeiksi valikoituivat kaunokirjallisuuden lajit, joissa on etukäteen ajateltuna paljon omaperäisiä tai lajille tyypillisiä piirteitä ja jotka siis vaativat kääntäjiltään paljon kulttuurista tuntemusta ja kielellisiä päätöksiä. Nämä tekstilajit ovat moderni, vapaamittainen runous, lastenrunous, lorut ja proosarunous. Proosan puolelta etsimme tekstejä, joissa on humoristinen tyyli tai ironiaa ja satiiria. Lisäksi haemme murteellisuuksia ja paikallisväriä sisältävää proosaa tai suorasanaista kerrontaa, jossa on voimakas omintakeinen tyyli. Draamasta toivomme löytävämme erityisesti puhekielistä dialogia.

Tekstien aiheilla tai kohderyhmällä ei ole tutkimukselle merkitystä, kunhan ne ovat tasokkaita, siis hiottuja ja viimeisteltyjä, ja edustavat hyvin tekstilajiaan. Tekstien ei tarvitse olla tätä varten kirjoitettuja, mutta niitä saa olla julkaistu eikä niitä saa löytyä netistä. Tekstejä käytetään vain tutkimukseen ja niiden tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla. Laajat kielimallit eivät tallenna tai muuten omaksu tekstejä sellaisenaan. (Ne vain oppivat, että tekstissä voidaan tehdä tällaisia valintoja.) Tekstejä voidaan lyhyesti lainata raportissa tulosten konkretisoimisvaiheessa. Jokaisesta mukaan otetusta tekstistä (n. 20 liuskaa) maksetaan kirjailijalle 500 euron palkkio.

Hankkeessa käytetään käännöksen laadun ja kääntämisen aikataulun arvioijina kolmea ammattikääntäjää, jotka saavat työstään asiallisen korvauksen. Kääntäjiksi valitaan kolme eri kielten ammattilaista: 1) Suomesta englantiin kääntävä henkilö, koska käännösnäytteet tehdään nykyään melkein aina englanniksi. 2) Suomesta saksaan kääntävä henkilö, koska Saksa on suurena eurooppalaisena kielialueena myös suuri markkina-alue. 3) Suomesta ranskaan tai espanjaan kääntävä henkilö, että mukana olisi myös romaaninen kieli ja esiin tulisivat käännösten ominaispiirteet monentyyppisille kielille. Kääntäjille valitaan kullekin Kirjailijaseuran jäsenten lähettämistä teksteistä viisi tarkasteltavaa esimerkkiä, kukin noin kymmenen sivua. Käännettäväksi valitaan kohta tekstistä, jossa on paljon tekstilajille tyypillisiä piirteitä. Tekstiä tarkastellaan käännöksen onnistuneisuuden kannalta haastattelututkimuksen keinoin.

On tärkeää painottaa, että lopputuloksen tulee olla kääntäjän tekemä laadukas ja sävykäs työ, GenAI -ohjelmia tarkastellaan tämän prosessin työkaluina. Tärkeitä kysymyksiä hankkeessa ovat muun muassa: Säästääkö GenAI:n käyttö kääntäjän aikaa, tekeekö se prosessista yksinkertaisemman, auttaako se kääntäjää työssään? Tarkastelemme ohjelmistojen käyttöä myös ekologian ja sähkökulutuksen kannalta.

Auditiivinen käännösnäyte

Toisena tekstinä myynninedistämispakettiin on tarkoitus tuottaa niin sanottuja äänikirjanäyteitä. Ajatuksena on myötäillä trendiä, jossa varsinkin genrekirjallisuudessa kirjallisuutta kulutetaan pääasiassa äänikirjojen muodossa. Ei siis ole myynnin kannalta merkityksetöntä, millaiselta teksti kuulostaa ääneen lausuttuna.

Laajojen kielimallien lisäksi käymme läpi muutamia äänestä tekstiksi-ohjelmia. Haluamme kokeilla, nopeuttaisiko kääntämistä esimerkiksi kääntäjän (tai jopa laajan kielimallin raakakäännöksen) lukeminen sujuvammaksi. Eli onnistuuko kääntäjän stilisoida tekstiä nopeammin esimerkiksi äänestä tekstiä tuottavalla ohjelmalla kuin kirjoittamalla virke uudelleen? Käytännössä kääntäjä ”maalaa” virheellisen tai epätarkan kohdan tekstistä ja tuottaa sen oikean muodon puhumalla ääneen. Ohjelma kirjoittaa tekstin automaattisesti oikeaan muotoon, mutta kääntäjällä on mahdollisuus tarkastaa sen työ samalla. (Verrattuna vaikkapa tekstin stilisointiin, jossa laaja kielimalli tekisi tyylivalintoja ilman, että ihminen tarkistaisi niitä ja varmistuisi niiden oikeellisuudesta ja osuvuudesta.)

Koska äänestä tekstiksi -ohjelma työskentelee luonnollisesti molempiin suuntiin, tutkimme myös, voisiko ohjelma samalla napata kääntäjän äänen ja tehdä tekstistä ”äänikirjanäytteen” tämän äänellä. Siitä olisi kahdenlaista hyötyä: Ensiksikin niin sanotut koneäänet ovat lausumisessaan vieläkin paikoin aika kolkkoja. Kääntäjän inhimillinen ja oikeanlaisesti painottava ääntämys voisi tuoda luonnollisuutta siihen. Toisaalta käännöksen kanssa samanaikaisesti syntyvä auditiivinen näyte toisi kustannushyötyä.

Puhuessani Helsinki Literary Agencyn toimitusjohtajan Viivi Arela kanssa hän painotti, että heidän pyrkimyksenään on koko ajan tuottaa pidempiä käännösnäytteitä. Niillä saadaan parempi tulos myynnissä, mutta ne vastaavasti myös maksavat enemmän. Samanaikainen toinen media toisi ehkä hyötyä siinä määrin, että kääntäjä saisi tehtäväkseen pidempiä käännösnäytteitä tai enemmän näytteitä ylipäätään, jos prosessista on lopputuloksena kaksi tuotetta, kirjallinen ja auditiivinen käännös, samalla kertaa.

Toisaalta kääntäjän äänen käyttäminen auditiivisessa käännösnäytteessä vaatii luonnollisesti aina suostumuksen ja korvauksen. Korvaus olisi kuitenkin oletettavasti pienempi kuin vastaavan ääninäyttelijällä teetetyn työn palkkio, koska kääntäjä keskittyy lähinnä kielen, sisällön ja rakenteiden oikeellisuuteen, ei tekstin kuunneltavuuteen. Kokonaisen teoksen äänikirjaksi lukeminen olisi siis edelleen ääninäyttelijän tai äänenkäytön ammattilaisen työtä.

Lyhyet englanninkieliset podcastit ja verkostomarkkinointi

Käännöskirjallisuuden myynninedistämisen kolmas osa on tuottaa ainakin osasta mukaan valituista kirjailijoista esittelypodcastit. Käytännössä podcast on studiossa videokuvattu ja äänitetty 5-10 minuutin esittelyjakso ja haastattelu. Podcast toteutetaan englanniksi ja se sisältää haastattelun, jossa on ennalta suunnitellut kysymykset sekä kirjailijan oma vapaa teoksen ja itsensä esittely, myös mahdollinen lukunäyte. Tarkoitus on, että teoksen käännösoikeudet mahdollisesti ostava taho saa nopeasti perustiedot kirjailijasta. Lisäksi on mahdollista nähdä kirjailijan esiintyvän ja saada kuva hänen persoonastaan sekä kyvystään olla esillä ja vastata kysymyksiin vieraalla kielellä. Arelan mukaan Helsinki Literary Agency käyttää jo osin vastaavia podcasteja, joten näiden tekeminen osaksi ”myyntipakettia” on perusteltua: Lienee kirjailijankin etu, että hänen osaamisensa esitellään mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti.

Hankkeessa kasatun myyntipaketin vastaanottoa testataan esimerkiksi Oulun kirjailijaseuran aikaisemmassa käännöskirjallisuushankkeessa Black Hole – Books meet rights (2021 -2022) mukana olleiden tahojen kanssa. Black Holen tarkoituksena oli lisätä kiinnostusta pohjoiseen kirjallisuuteen, sen viemiseen ulkomaille sekä tuoda yhteen sekä kansallisia että kansainvälisiä käännöskirjallisuudesta kiinnostuneita tekijöitä. Hankkeeseen osallistui kymmeniä suomalaisia ja kansainvälisiä tekijöitä kääntäjistä kustantajiin. Hankkeen päärahoittajina olivat Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä Oulun kaupunki. Hankkeen yhteistyökumppaneita olivat muun muassa Helsinki Literary Agency, kirjallisuuden vientikeskus FILI, Business Oulu sekä Taiteen edistämiskeskus Taike.

Lähetämme Black Hole -projektissa yhteystietonsa antaneille tahoille kyselyn ja kartoittamme heidän halukkuuttaan testata hankkeessa koottua myynninedistämispakettia. Vaikka hankkeessa käytetyt tekstit eivät ole välttämättä kokonaisteoksista eivätkä siten sovellu sellaisenaan käännössopimusten lähtökohdaksi, toivomme saavamme arvokasta tietoa kokonaisuuden käytettävyydestä. Sitä varten laaditaan kysymyslomake, jonka avulla testiryhmä arvioi myynninedistämispaketin käyttökelpoisuutta.

Toivomme, että hankkeesta seurauksena on jatkoa, jolloin nyt mukana olevat kirjailijat ja muut asiasta kiinnostuneet voisivat saada teoksiaan nyt tutkituiden myyntipakettien kautta käännetyiksi.

Seminaarit ja tiedotus

Hankkeesta järjestetään kaksi seminaaria. Ensimmäinen niistä sijoittuu laajan kielimallin ja äänestä tekstiksi -ohjelmistojen testauksen jälkeiseen aikaan, noin marras-joulukuulle 2025. Toinen seminaari pidetään hankkeen loppuvaiheessa, toukokuussa 2026, ja se käsittelee hankkeen tuloksia kokonaisuutena.

Hankkeesta tiedotetaan Oulun kirjailijaseuran nettisivulla sekä somekanavissa. Koska kyseessä on selvityshanke, sen sisällöt saattavat muokkaantua työn edetessä. Tiedotamme mahdollisista olennaisista muutoksista jäsenistöä ja erityisesti tekstinsä luovuttaneita henkilöitä, joilta pyydetään aina lupa tekstin uudenlaiseen käyttöön.  

Hankkeesta lisätietoa antaa projektipäällikkö Katri Rauanjoki:

Pohjoista kirjallisuutta ovat tukeneet: