Uusien teosten ilta 1-2019

Oulun kirjallisuuden talossa esitellään viisi uutuuskirjaa

17.06.2019

Oulun kirjailijaseura ry järjestää Uusien teosten illan, jossa esitellään 5 uutuuskirjaa.

Tilaisuus pidetään Oulun kirjallisuuden talossa (Sepänkatu 9, Oulu) maanantaina 17.6. klo 18 alkaen. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tilaisuudessa voi ostaa kirjoja. Tilaisuus on osa Oulun Päiviä 14.6.-7.7.2019. Kirjailijaseura järjestää Uusien teosten iltoja kaksi kertaa vuodessa.

 

Esiteltävät kirjat ovat:

Lauri Ahtinen: Eropäiväkirja (Like, 2019)

Timo Harju, Veera Vähämaa ja Jenni Perttu: Korvarunoja (ntamo, 2019)

Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä: Metsä meidän jälkeemme (Like, 2019)

Ari Paulow: Väärintekijät (Mistake Media, 2019)

Katri Rauanjoki: Lenin-setä ei asu enää täällä (S&S, 2019)

 

KIRJAESITTELYT

 

Lauri Ahtinen: Eropäiväkirja (Like, 2019)

Kirja on jatkoa Ahtisen Homepäiväkirjalle (2015). Laurin perhe selvisi riipaisevasta homeloukosta, mutta parisuhde päättyy ravisuttavaan eroon. Suorasukainen, omaelämäkerrallinen sarjakuva kertoo, miltä vuoroviikkosinkkuus tuntuu. Alkaako tästä uusi elämä täynnä biletystä ja vapautta? Ja osaako isä olla surullinen oikealla tavalla? Ahtisen autofiktiivinen päiväkirjaromaani käsittelee vaikeita asioita vuoroin itsesääliin kietoutuen, vuoroin kieron itseironisen hihityksen takaa. Se on tarina rakkaudesta.

 

Timo Harju, Veera Vähämaa ja Jenni Perttu: Korvarunoja (ntamo, 2019)

Runo on puhetta toiselle. Korvarunoja on yhtaikaa runokirja ja yhdessä toteutettavan uuden sanataidemuodon esittely. 2010-luvun mittaan kehitelty metodi antaa mahdollisuuksia harjoittaa yhteisötaidetta ja käyttää sitä kokemusten ja käytäntöjen parantamiseen. Korvaruno syntyy jutellessa: se edellyttää puhujaa ja kuuntelija-kirjoittajaa. Asiaan perehtyneet sanataiteilijat ovat kätilöineet tällaisia tekstejä erilaisten ihmisten kanssa yleisötilaisuuksissa, hoivalaitoksissa, päiväkodeissa, tukikeskuksissa ja muissa erityisissä paikoissa. Korvarunoja sisältää lähes puolensataa vanhainkodeissa ja palvelutaloissa tehtyä säeteosta Veera Vähämaan ja Timo Harjun kirjaamina sekä heidän tätä menetelmää ja sen taustaa valaisevat esseensä. Runot on kuvitettu yli tusinalla Jenni Pertun loihtimia värikkäitä ja taidokkaita kirjontatöitä.

 

Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen, Jenni Räinä: Metsä meidän jälkeemme (Like, 2019)

Metsäkirja uudelle sukupolvelle. Suomalainen metsä elää kohtalonhetkiään. Metsistämme valtaosa on talousmetsää, joissa hakkuut ovat ennätysmäisen suuria. Miten tähän on tultu? Mitä voitaisiin tehdä, jotta metsäluonto säilyisi seuraaville sukupolville? Journalistisella otteella kirjoitettu tietokirja Metsä meidän jälkeemme tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen. Se pohtii yhdessä metsänkäyttäjien ja tutkijoiden kanssa, millaista suomalainen metsä voisi olla tulevaisuudessa – sellainen metsä, josta hyötyvät niin kansantalous kuin helmipöllökin. Kirjan kirjoittajat Jenni Räinä, Pekka Juntti ja Anna Ruohonen ovat pohjoissuomalaisia nuorenpolven journalisteja ja tietokirjailijoita. Kirjan kuvat on ottanut rovaniemeläinen valokuvaaja Anssi Jokiranta.

 

Ari Paulow: Väärintekijät (Mistake Media, 2019)

Diakoniaopistossa opiskeleva nuori nainen palkkaa veteraanilupakyttä Hackmanin etsimään pitkästä aikaa Oulussa nähtyä isäänsä. Hulttioksi tiedetty korsto on ex-linnakundi ja ammattirikollinen, joka vaimonsa kuoltua on hylännyt ala-asteikäiset lapsensa. Hackman pitää etsintää rutiinijuttuna, mutta huomaa varsin äkkiä etukäteisarvionsa vääräksi. Toimeksianto muodostuu poikkeuksellisen rankaksi, sotkuiseksi – ja lopulta – hengenvaaralliseksi. Väärintekijät pursuaa hyytävää jännitystä, iskevää huumoria, nokkelia kielikuvia, mojovia yllätyskäänteitä ja rajuja toimintakohtauksia. Teos on myös monella tapaa ajankohtainen, tarkkanäköinen ja lukijassa ajatuksia herättävä. Kuten jo yhdentoista aiemman Hackman-romaanin perusteella voitiin odottaa.

 

Katri Rauanjoki: Lenin-setä ei asu enää täällä (S&S, 2019)

Romaani kertoo äärimmäisestä pohjoisesta. Kirja kertoo suomenvenäläisen Karrin vuoden työpestistä Huippuvuorille, jossa hän päätyy vartioimaan hylättyä kaivoskaupunki Pyramidenia. Kylässä asuu talven ajan vain kourallinen ihmisiä – ja se sopii Karrille varsin hyvin. Karuissa oloissa Karri näkee maailman kameran linssin läpi. Hän myös kuulee ja näkee omiaan, lemmenkipeitä aaveita ja kauan sitten kuolleen Vladimir-sedän. Päivät ovat rutiinia, mutta öiksi hän etsii vaihtelua, jottei pimeä pääsisi hänen päänsä sisään kokonaan. Kirja kertoo myös Annasta, joka elää Pyramiden viimeisissä päivissä, Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisessä ajassa. Annan sydäntä jäytää kolmiodraama, joka pakottaa valitsemaan rakkauden ja ystävyyden välillä.  Kolmiovuorten juurella puheenvuoron saa myös luonto itse: ketut, jääkarhut, valaat. Ne jäävät, kun ihminen on aikansa elänyt. Lenin-setä ei asu enää täällä on Rauanjoen kolmas romaani.

 

Oulun kirjailijaseura ry on ammattikirjailijoiden yhdistys, jonka jäseniksi voivat hakea kaupallisen kustantajan kautta julkaisseet pohjoispohjalaiset kirjailijat. Yhdistyksen päätehtävinä on edistää Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan ammattikirjailijoiden työskentelymahdollisuuksia sekä rakentaa seudulla toimivien kirjailijoiden yhteisöä. Yhdistys on perustettu 2010. Jäseniä on 82.

 

Lisätietoa:

Tuomo Heikkinen

Oulun kirjailijaseura ry:n toiminnanjohtaja

050 347 4470

tuomo.heikkinen@kirjallisuudentalo.fi

www.kirjallisuudentalo.fi

 

Antti Leikas

Oulun kirjailijaseura ry:n puheenjohtaja

040 566 6862

antti.leikas@telex.fi

www.oulunkirjailijaseura.fi

Lataa tiedote tekstimuodossa.

 

« Takaisin uutisarkistoon

Pohjoista kirjallisuutta ovat tukeneet: