Ke 3.6.2026 klo 18 Uusien teosten ilta
Oulun kirjakauppa, Hallituskatu 9, Oulu

Uusien teosten illassa Oulun kirjailijaseuran jäsenet esittelevät uutuuskirjojaan. Vapaa pääsy! Kirjoja myynnissä! Tapahtuman järjestää Oulun kirjailijaseura ry.

Kirjailija Uolevi Haapalan vetämässä paneelikeskustelussa ovat:
Maria Burrow: Kuole kuin vasarahai (Lind & Co, 2025)
Petri Saari: On hiekka polttavaa (Gummerus, 2026)
Tapani Blomster: Totuuden hinta (Atrain & Nord, 2026)

Kirjailija Jenny Kangasvuon vetämässä paneelikeskustelussa ovat:
Irmeli Roininen: Kauas polut johtavat (Väyläkirjat, 2025)
Terhi Kontio: Böömiläinen rapsodia (Gummerus, 2026)
Mari Uusivirta: Öiden lisäksi ovat päivät (Gummerus, 2026)

Sarjakuvataiteilija Veli-Matti Uralin vetämässä paneelikeskustelussa ovat:
Moona Keckman: Thora (Lector Kustannus Oy)
Antti Leikas: Tonttu – Mies häviää (Art House, 2026)
Ilpo Koskela: Oulun linna (Tammi, 2026)

Kirjaesittelyt

Maria Burrow: Kuole kuin vasarahai (Lind & Co, 2025)
Rosholmin saarella työskentelevä poliisi Mikko Laine lähtee kaivatulle lomamatkalle Uuteen-Seelantiin tapaamaan kihlattunsa Amyn perhettä. Jännitystä matkaan tuo nuoren parin tuleva perheenlisäys ja Uuden-Seelannin upea luonto mytologioineen.

Amyn biologian opinnoista tuttu professori Te Awa kutsuu Mikon ja Amyn uudenvuoden viettoon lumoavalle Kawaun saarelle. Seikkailu saa rajun käänteen, kun yksi vieraista löytyy huvilan museohuoneesta surmattuna. Tilanne kiristyy, sillä yhteydet mantereelle ovat poikki. Merellä odottaa saarta kiertelevä hai ja kuolema.
Agatha Christien hengessä etenevä suljetun tilan murhamysteeri tempaisee mukaansa. Kuinka monen on kuoltava, ennen kuin Mikko saa murhaajan kiinni?

Kuole kuin vasarahai on poliisi Mikko Laineesta kertovan rikosromaanisarjan kolmas osa.

Petri Saari: On hiekka polttavaa (Gummerus, 2026)
Kalajoen kesäparatiisi järkkyy juhannuksen alla, kun hukkunut kalastaja ajautuu rantaan. Ruumiin löytää nelikymppinen myyntimies Mikko Lehto, joka hälyttää paikalle parhaan ystävänsä, rikosylikonstaapeli Kaisa Rantalan. Kaisalla on ollut tapana pyytää apua tutkintoihin erinomaiseksi ihmistuntijaksi osoittautuneelta Mikolta, mutta nyt asetelma luisuu aiempaa vaarallisemmin harmaalle alueelle. Samoihin aikoihin satamaan saapuu ulkomainen rahtilaiva, jonka hämäräbisneksiin sotkeutunut miehistö rantautuu keskikesän juhlahumuun. Aluksen kapteeni taas jää vastaanottamaan ohjeita ”Kuninkaalta”, jonka hyytävä suunnitelma asettaa myös Mikon ja Kaisan äärimmäiseen vaaraan.

Petri Saari on oululainen esikoiskirjailija, joka on tehnyt pitkän uran myynnin ja markkinoinnin parissa. On hiekka polttavaa aloittaa Kalajoelle sijoittuvan Hiekkasärkät-dekkarisarjan. Kansikuva: Mika Tuominen.

Tapani Blomster: Totuuden hinta (Atrain & Nord, 2026)
Syksyllä 2022 Oulun lähikunnassa murhataan yhtenäiskoulun rehtori Timo Martimo. Poliisit ovat saapumassa pidättämään häntä veljensä vaimon taposta, kun hänet löydetään murhattuna omasta työhuoneestaan. Tapaus näyttää aluksi selvältä. Koulun kellarista löytyy yhteys rikollisiin Siltalan veljeksiin ja sodanaikaiseen asekätköön. Rehtori on yllättänyt veljekset, jotka ovat vaientaneet hänet. Tutkinta päätetään.

Kaksi vuotta myöhemmin rikoslaboratorion löytämä DNA-jälki muuttaa kaiken. Jälki viittaa naispuoliseen lähisukulaiseen. Martimon virallisen tyttären DNA ei täsmää. Onko rehtorilla salattu lapsi? Rikoskomisario Taisto Meriläisen ryhmä avaa tutkinnan uudelleen. Johtolangat vievät kahdenkymmenen vuoden taakse Kemin Lyseon lukioon ja penkkariyöhön, jonka jälkeen yksi abiturientti tuli raskaaksi – ja hukkui myöhemmin Sisäsatamassa.
Abiturientin tytär on omistanut elämänsä isänsä etsimiselle – tappaakseen hänet. Abiturientin poikaystävä on kantanut vuosikymmeniä hiljaista katkeruutta. Kun vanhat syyllisyydet ja väärät käsitykset törmäävät, seuraukset ovat kohtalokkaat.
DNA ei valehtele. Mutta totuus ei tuo aina oikeutta.

Perinteinen poliisiromaani, jossa ratkaisu rakentuu sinnikkään tutkintatyön varaan – ja jossa rikoksen jäljet ulottuvat sukupolvien yli.

Totuuden hinta on Oulu-dekkaritrilogian avausromaani.

Irmeli Roininen: Kauas polut johtavat (Väyläkirjat, 2025)
Rauha syntyy pieneen hellahuoneeseen, perheensä kolmanneksi lapseksi kainuulaisella kylällä. Parinkymmenen vuoden päästä sama Rauha palaa Kainuuseen, hieman aiemmin solmitun sotavuosien 1939–1944 rauhan vanavedessä. Missä olet ollut? kysyy perhe. Niin, missä?

Nuoren naisen polut ovat kulkeneet jo 13-vuotiaasta asti omia reittejään. Oli lähdettävä piiaksi, hankkimaan leipä. Polut vievät Rauhan Ouluun, Iihin, Oulujoen rannalle, sotavuosina sotilaskotisisareksi Hyrynsalmelle ja Sallaan, lopulta Saksaan. Miksi ja miten? Entä miten tehtyjen valintojen, väärienkin, kanssa voi jatkaa eteenpäin? Sodasta selvinneen naisen harteille on taakka laskettu.

Irmeli Roininen kirjoittaa äitinsä tarinaan pohjautuvan romaanin kauniisti riipaisten. Roininen on hankkinut elantonsa sosiaali- ja terveysalalla. Kauas polut johtavat on hänen esikoisromaaninsa.

Terhi Kontio: Böömiläinen rapsodia (Gummerus, 2026)
Viulisti Ninni on tienristeyksessä: etäsuhteen ylläpito ihanan Javierin kanssa on käynyt hankalaksi, ja urallakin pitäisi tehdä suuria valintoja. Näyttää nimittäin uhkaavasti siltä, ettei hänen kroppansa tahdo kestää amsterdamilaisen huippuorkesterin vaatimuksia.

Yllätyksekseen Ninni saa tarjouksen lähteä kevääksi Prahaan – pienemmän mutta lämminhenkisen jousiyhtyeen jäseneksi. Luvassa on intiimejä konsertteja täynnä klassikkoja, mutta yhtyeen äitihahmo Dorotaa tuntuu ohjaavan myös jokin suurempi missio. Vähitellen Ninnille valkenee, että vaikka työuralla päätöksiä kannattaa usein tehdä järjellä, rakkauselämässä on hyvä kuunnella sydäntään.

Oululaisen Terhi Kontion kirjoittama Böömiläinen rapsodia on sarjan päätösosa.

Mari Uusivirta: Öiden lisäksi ovat päivät (Gummerus, 2026)
Öiden lisäksi ovat päivät – Kertomuksia masentuneen viereltä (Gummerus) kertoo ilmiöstä, joka koskettaa suurta osaa suomalaisista: se kuvaa rehellisesti, millaista on elää masentuneen rinnalla. Neljä tositarinaa yhteen punova teos avaa masennukseen kaivatun näkökulman ja sanoittaa kipeän rehellisesti tunteita, joista ei ole lupa puhua ääneen.

Mari uskoi pitkään, että hänen pitäisi vain löytää ratkaisu puolisonsa pahaan oloon. Tommi on kiitollinen jokaisesta päivästä, jona hänen tyttärensä jaksaa mennä kouluun. Lily vietti lapsena kesälomia kaverin luona, kun hänen vanhemmillaan oli huono kausi. Reetta suoritti raskasta perhearkea vuosia, kunnes hänen miehensä peliriippuvuus katkesi molempien ulosottoon.

Moona Keckman: Thora (Lector Kustannus Oy)
Thora on intensiivinen urbaanifantasia, jossa mytologia, vaaralliset tunteet ja syvä identiteettikriisi kietoutuvat toisiinsa tavalla, joka imaisee lukijan mukaansa jo ensisivuilta. Tarina seuraa nuorta muodonmuuttajaa, Thoraa, joka yrittää elää tavallista elämää maallikkopoikaystävänsä Masonin kanssa – mutta suden veri kuiskii vapaudesta, vaistosta ja siitä, mitä hän todella on.

Kun Thora kohtaa metsän uumenissa punasilmäisen, ylivoimaisen alfasuden, hän joutuu keskelle muinaista voimasuhteiden verkkoa, jota ei ole koskaan halunnut osaksi elämäänsä. Alfan mukaan Thora on hänen sielunkumppaninsa – myytti, johon Thora ei ole koskaan uskonut. Mutta miksi hänen oma sisäinen sutensa, Lexa, tuntuu näkevän totuuden ennen häntä?

Kun Thoran kahden maailman törmäys käy väistämättömäksi, panokset kohoavat. Vapaus, rakkaus ja oma identiteetti joutuvat puntariin, kun Thora yrittää päättää, kenelle hänen sydämensä, perheensä ja tulevaisuutensa todella kuuluvat.

Thora on tumman romanttinen, vahvatunnelmainen ja hengästyttävä tarina pakomatkasta, vaarallisesta vetovoimasta ja sudesta, joka asuu meissä kaikissa.

Antti Leikas: Tonttu – Mies häviää (Art House, 2026)
Kirjailija Leikas on solahtanut tontun hahmoon paetakseen ihmiselon ongelmia. Vinksallaan on myös maailma. Halu saada puntit tasan vie tontun uhkarohkeaan yritykseen, Inkerinmaan kautta Kremlin kekkereihin ja hirmuvaltiaan pöytään.

Tonttu – Mies häviää yhdistää sienifantasiaa, spekulatiivista sielunvaellusta ja kirjallista kekseliäisyyttä tavalla, jota suomalaisessa kirjallisuudessa ei ole aikaisemmin nähty. Kokonaan ilman suomen kielen yleisintä kirjainta a:ta kirjoitettu romaani on vauhdikas seikkailu, mutta myös näyttö kielen rajoista ja rajattomuudesta.

Kannen suunnittelija JT Lindroos.

Ilpo Koskela: Oulun linna (Tammi, 2026)
Tarinoita pohjoisen kaupungista. Muurit sortuivat, tarinat jäivät!
Kuvitettu aikamatka Oulun Linnansaareen yhdistää historiaa, sarjakuvaa, paikallisperinnettä, humoristisia anekdootteja ja huolellisesti tutkittua tietoa värikkääksi kokonaisuudeksi, jossa menneisyys herää henkiin.

Oulun linna on visuaalisesti ja sisällöllisesti rikas aikamatka Oulun Linnansaaren vaiheisiin 1600-luvulta 1930-luvulle. Teos pohjautuu Ilpo Koskelan vuosina 2020–2021 toteuttamaan Oulun Linnan historia -kuvitussarjaan, joka syntyi yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan museon kanssa. Nyt Koskela laajentaa kirjan muotoon tarinallisen ja visuaalisen mosaiikin, jossa tapahtumat kuten noitaoikeudenkäynti, salaperäinen Montosen salakäytävä ja linnan tuho vuonna 1793 kuljettavat lukijan historian mielenkiintoisimpiin käänteisiin – niin tunnettuihin kuin lähes unohtuneisiin.

Teos herättää menneisyyden eloon tavallisen kansan, sotilaiden, hovivieraiden, kummitusten ja merikapteenien kohtaloiden kautta kerrottuna. Linnan hämärien nurkkien ohella lukija pääsee kurkistamaan entisaikojen oululaisten elämään – saunoihin, kouluihin, tervaveneisiin ja uimalaitoksiin – ja edelleen nykyaikaan, jossa raunioille on noussut uusia rakennelmia.

Oulun linna on kiehtovaa luettavaa niin historianharrastajille kuin sarjakuvien ystäville – ja kaikille oululaisille! Pohjoisen kaupungin historia piirtyy esiin lapsen katseen, kansan arjen ja yhteiskunnan muutosten kautta. Tämä on tarina Oulusta, mutta myös ihmisistä ajan virrassa.

Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Oulun linna on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.