Sanan ja runon malja -hanke
Sanan ja runon malja – uutta kirjallisuutta vesireiteistä
Oulun kirjailijaseuran Sanan ja runon malja -hankkeessa 20 kirjailijaa on luonut yhteensä 21 vesireitteihin liittyvää tekstiä. Ne edustavat monipuolisesti eri genrejä proosasta ja saduista runouteen ja sarjakuviin. Kaikki valmiit tekstit ovat luettavissa tämän sivun alaosassa.
Tekstit toimivat itsenäisinä teoksina, mutta ne on tarkoitettu myös inspiraatioksi, materiaaliksi ja käsikirjoituksiksi muiden taiteenlajien edustajille. Toivomme, että esimerkiksi teatterit, taideryhmät ja freelancetaiteilijat löytävät näistä teksteistä pohjan omiin tuotantoihinsa, kuten tanssiteoksiin, näytelmiin, lyhytelokuviin tai musiikki- ja taide-esityksiin.
Osa Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuotta
Sanan ja runon maljan tekstit ovat pohjana Delta Life – Kaupunki syntyy suistoon -kokonaisuuden esityksille. Delta Life on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa, ja se huipentuu elokuussa 2026 Oulujoen suistossa.
Hanketta on rahoittanut myös Suomen Kulttuurirahasto, ja se on osa Oulun kirjailijaseuran laajempaa kirjallisuushanketta. Hankkeen toisena osana kehitetään Oulun kirjakauppaa yhä aktiivisemmaksi tapahtumapaikaksi. Kiinnostuitko tekstien hyödyntämisestä? Mikäli haluat käyttää hankkeen tekstejä omassa esityksessäsi tai tuotannossasi, ota yhteyttä Oulun kirjailijaseuran varapuheenjohtajaan Katri Rauanjokeen (projektit@oulunkirjailijaseura.fi).
Hankkeen kirjailijat: Timo Harju, Tuomo Heikkinen, Kati Hiekkapelto, Lauri Hirvonen, Laura Juntunen, Jenny Kangasvuo, Anu Kolmonen, Ilpo Koskela, Päivi Tuulikki Koskela, Liisa Louhela, Minna Mikkonen, Tuomo Pirttimaa, Jonna Pulkkinen, Katri Rauanjoki, Jenni Räinä, Heli Slunga, Jarmo Stoor, Katja Törmänen, Veli-Matti Ural sekä Katariina Vuori.
Hankkeen raatiin ovat kuuluneet:
- kirjailija ja muusikko Jukka Takalo
- kirjailija, puheenjohtaja Antti Leikas, Oulun kirjailijaseura
- toiminnanjohtaja Pia Alatorvinen, Oulun juhlaviikot
- audiovisuaalisten taiteiden läänintaitelija Janne Niskala, Taiteen edistämiskeskus
Videot
Teksteistä on toteutettu myös videot, jotka on julkaisu Pohjoinen kulttuurivirta -kanavalla. Videoihin voi tutustua täältä.
Lisätietoa ja tekstinäytteet:
Katri Rauanjoki
040 730 2173
projektit@oulunkirjailijaseura.fi
Jukka Takalo
040 513 3262
jukkatakalo@icloud.com
Toppilan Satamasta on Veli-Matti Uralin toteuttama sarjakuva Tornion Maihinnoususta, yllätyshyökkäyksestä, joka sytytti Lapin Sodan saksalaisten ja suomalaisten välillä syksyllä 1944. Film Noir vaikutteita vilisevä tarina kertoo tapahtumasarjan keskeiset vaiheet myrskyisestä merimatkasta Tornion taikayöhön muun muassa alkoholiin menevän majuri Armas Varlan ja auktoriteettivastaisen eversti Hjalmar Siilasvuon näkökulmista.
Draama
Oulujokisuiston historiaa myötä- ja vastavirtaan soutava tarina kysyy, kenen tarinoita muistetaan ja miten, ja samalla se pohtii, mikä valta tarinoilla on.
Spekulatiivinen fiktio/maaginen realismi; monologi
Vuonna 1875 eletään Oulun tervakaupan huippuvuosia. Eero on vasta viisitoistavuotias. mutta iästään huolimatta jo kokenut koskenlaskija. Kun viikon odottelun jälkeen tervavene pääsee jatkamaan matkaa Oulujärven tuuliselta selältä Oulujoen ärjyviin koskiin, antaa isä Eerolle luvan olla ensimmäistä kertaa perämiehenä täydessä tervalastissa seilaavassa paltamossa. Eeron on lunastettava koskenlaskutaidoillaan tervaveneen soutajien luottamus, ja heti ensimmäisenä on laskettava Siitari, Oulujoen pahamaineinen putous. Isän ja pojan tarinat nivoutuvat uudelleen yhteen 25 vuotta myöhemmin. Tervan huippuvuodet ovat jääneet taakse, eikä tulevaisuudesta ole varmuutta.
Novelli, historiallinen koskenlaskuseikkailu
Jumalaksi itsensä julistanut tekoäly ryhtyy profetoimaan lopun aikoja. Oulujokeen iskee suuri tulva. Viemärit tulvivat. Mieleltään sairastuneet kaupunkilaiset hyppivät silloilta alas. Kaiken keskellä moniammatillinen työryhmä yrittää keksiä miten tilanteesta saadaan mahdollisimman suuri hyöty irti. Satiirinen, uutta ja vanhaa yhdistelevä Iku-Turso irvailee mm. brändityöryhmille, joukkohysterialle ja tavoille hallita sitä. Teos koostuu fragmenteista, joiden paikkaa voi halutessaan vaihdella.
Draama
Muinainen meri kulkee pitkin veden jälkiä luonnossa ja pohtii, millaista elämä vesien varrella oli tuhansia vuosia sitten.
Essee
Leira eli legenda naisesta, joka halusi tulla loheksi on kansansadunomainen tarina naisesta, vallan väärinkäytöstä ja muodonmuutoksesta. Se on mukaelma selkien eli hyljenaisen sekä pienen merenneidon tarinoista. Leira kiinnittää huomiota sekä naisen että luonnon heikkoon asemaan ennen - ja kehottaa miettimään, kuinka asiat ovat muuttuneet - jos ovat lainkaan.
Proosa
Balladi Taneli Saastamoisesta on tositapahtumiin perustuva novelli varjakkalaisesta työmiehestä ja hänen kohtalostaan. 1920-luvulla Varjakan saha oli kasvanut yhdeksi Pohjoismaiden suurimmista, ja se tarjosi työtä niin paikallisille kuin Venäjän heimosotia paenneille vienankarjalaisille. Saha menestyi, mutta Varjakan varjoihin kätkeytyi myös toisenlaista elämää, jossa löyhässä oli paitsi pirtupullon korkki myös henki.
Novelli
Oulu 1652. Nuoren miehen markkinamatka muuttuu paoksi kohti Iijoen latvoja. Rujo kertomus väkivallasta ja häpeästä, sovituksesta ja yhteisistä kauniista sanoista.
Historiallinen novelli
Tulevaisuusrunoelma kertoo murtuvan vesivoimalaitoksen, hukkuneen haltiapuun uuden mahdollisuuden, villistä elämästä unelmoivan tuotantolaitosraakun ja kaupungin, jonka asukas kutsuu vapautuvan joen kotiinsa.
Runous
Eletään 1860-lukua. Kiveksen rosvoina tunnetut nuoret miehet ryöstelevät rantakylien tilallisia, tervansoutajia ja muita vesillä kulkijoita Oulujärvellä eli Kainuun merellä. Osan saaliistaan he jakavat eteenpäin Kivesjärven kyläläisille, jotka eivät paljasta heitä viranomaisille. Rosvojoukon jäsen Patju-Heikki on piiloutunut Ärjän saarelle ja kertoo oman versionsa tapahtumien kulusta.
Historiallinen proosa
Kauan kauan sitten, ennen kuin Oulujoki oli syntynyt, asui vedenneito Venla järvessä. Hän halusi kiihkeästi päästä näkemään meren, josta oli kuullut pilviltä. Muut nauroivat hänelle ja järven valtias vesihiisi Hiski kielsi moiset haaveet. Salaa Venla pyysi apua voimalliselta noidalta O-ululta, joka antoi hänelle tehtäviä suoritettavaksi. Venla onnistuu tehtävissä ja palkkioksi noita O-ulu avaa järven ja meren välille joen, joka nykyään tunnetaan Oulujokena.
Sadut ja lorut
Kylässä tämä on jumalallinen merkki. Vain muutamia vuosikymmeniä aiemmin kylän väki on käännytetty kristinuskoon. He eivät pidä komentelevista papeista saati veronkeruusta. Ikonille rakennetaan pieni katoksellinen suoja ja sitä aletaan palvoa hiljaisuuden vallitessa, ilman saarnoja, rukouksia ja virsiä. Kyläläisille tämä on paluu vanhaan hyvään aikaan. He eivät käy enää kirkossa, kuten kruunu on määrännyt. Myös kymmenysten eli verojen maksu katkeaa. Vouti saapuu tutkimaan asiaa – morsiamen katsastus mielessään – eikä pidä näkemästään. Hän ilmoitta papille, joka lähtee voudin ja asemiesten kanssa kohti kylää. Matkan aikana oudon, myöhäissyksyisen ukonilman salama sytyttää ikonin tuleen. Pappi seurueineen näkee ongelman poistuneen, mutta luonto on ratkaissut asian eri tavalla.
Kuvakertomus, historiallinen draama
On sotia ja sankareita, kylmää meren selkää haavoille ratkovia tulijoita. Jälkeensä ne jättävät kelvottomat ihmisraaskat, kynnöskamaralle vihatut kiviset rantapellot ja poltettujen jähtien muistot. Unohtuneet unelmat toivosta, joka kantaisi veden yllä omin käsin veistettyä puuta, puhaltaisi valkeisiin purjeisiin myötäistä eteläisiltä mailta. Öisenä virvatulena lehahtaisi linnuksi lentoon pläkän ylle.
Novelli (maaginen lyyrinen proosa)
On kampakeraaminen kivikausi. Iijoen suistossa sijaitsee hylkeenpyynnistä ja lohenkalastuksesta elävä, suuri ja vauras kylä. Joki on väylä läpi kairojen Länsimereltä Valkoiselle merelle. Vedenjakajaseutujen kallioihin on maalattu hirviä, ihmisiä ja veneitä merkeiksi reiteistä läpi maiseman ja tuonilmaisen. Kaksi ihmistä kantaa surua mereltä yläjuoksulle. Vainajien henget tietävät menneestä ja tulevasta eläviä enemmän ja kommentoivat kulkijoiden matkaa.
Esihistoriallinen fantasia
Vesikasvisikermä koostuu Pohjois-Pohjanmaan alueella kasvavien ja kasvaneiden vesikasvien lyhyistä kaunokirjallisia kuvauksista ja pienistä kasveja koskevista tietoiskusta. Sikermässä kasvit ovat kertovia olentoja, joilla on oma historia ja muisti. Vesikasvisikermä on kunnianosoitus vesien viherolennoille, jotka usein jäävät huomiotta.
Fantastinen faktaproosa
Runoteos rakentuu kahden eri äänen varaan, kertoen tarinaa muuttuvasta jokisuistosta, sukupolvista, taruista ja taiteesta. Kuolinvuoteelta eri aikakausiin kurottava teos on kirjoitettu esitettäväksi lavalla, ja sen taustalle on ajateltu musiikkia tai muuta äänimaailmaa.
(lava)runo
Jättiläinen ja joki on Oulujoelle sijoittuva lapsille suunnattu kertomus. Leikki, mielikuvitus ja lapsen sekä vanhemman suhde ovat tarinan keskiössä. Joella on erilaisia ajallisia kerrostumia. Sukupolvet seuraavat toisiaan ja joki elää, kun sen ja sen varren tarinoita kerrotaan eteenpäin.
Satu / kertomus
Maailman mullistus kertoo eräästä kohtalokkaasta yöstä Hailuodon jäätiellä ja siitä, miten maailmanjärjestys sen seurauksena muuttui.
Satu
Runojen kertoja, josta ei paljasteta paljoa, seisoo yksinäisen uittotukin päällä, joka lipuu hitaasti jokea alavirtaan. Kertoja havainnoi nykyajan ympäristöä, muistelee menneisyyttä ja on menossa kohti kaupunkia, kohti tulevaisuutta, uutta aikaa. Matkalla kertojan seurana on perhonen.
Runous
Runoelman sanat on kerätty veneistä ja rannoilta Elävä Iijoki -soudussa 3.-6.6.2024. Sanat on kirjattu ihmisten puheesta käsin muistikirjaan. Lauseita ei ole muutettu muuten kuin asettamalla uusiin yhteyksiin toisten ihmisten puheen luo. Joitakin lauseita on leikattu lyhyemmiksi alusta tai lopusta. Muutamassa kohdassa yksittäisiä, puheissa usein toistuneita sanoja on poimittu irralleen ja sommiteltu yhteen.
Runoelma
